Kirkon kohtaamat haasteet 2020-luvulla Suomessa ovat moninaiset ja edellyttävät sopeutumista muuttuvaan yhteiskuntaan. Kasvava uskonnottomuus ja jäsenkunnan väheneminen ovat vaikeuksista merkittävimpiä. Yhä useammat ihmiset identifioituvat uskonnottomiksi ja kirkkoon kuulumattomiksi, mikä vaikuttaa suoraan kirkon toimintaan ja sen käytössä oleviin resursseihin.
Toiseksi muuttuvat arvot ja uskontokäsitykset asettavat kirkolle haasteen pysyä ajan tasalla ja vastata ihmisten tarpeisiin. Yhteiskunnalliset asenteet ja arvot ovat monimuotoistuneet, ja kirkon on pohdittava, miten se voi viestiä evankeliumin sanomaa siten, että se tavoittaa ja koskettaa erilaisia ihmisiä.
Modernin kirkon kolmas huolenaihe on nuorten aikuisten vähäinen osallistuminen ja sitoutuminen kirkkoon. Monet nuoret aikuiset kokevat etäisyyttä perinteiseen uskonnolliseen instituutioon, ja kirkon on pyrittävä löytämään uusia tapoja puhutella ja sitouttaa nuoria aikuisia. Tämä voi sisältää uusien toimintamuotojen ja viestintäkanavien käyttöönottoa sekä nuorten aikuisten tarpeiden ja kysymysten huomioimista.
Haasteisiin vastaaminen edellyttää kirkolta joustavuutta, innovatiivisuutta ja avoimuutta. On pysyttävä ajan hermoilla, kuunneltava ihmisten tarpeita ja oltava valmis mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Samalla on olennaisen tärkeää säilyttää kirkon perustehtävä eli välittää uskon sanomaa ja tarjota hengellistä tukea ja yhteisöllisyyttä niille, jotka sitä kaipaavat.
Kuka kuuluu kirkkoon?
Suomessa kirkkoon kuuluu pääasiassa evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, sillä se on maamme suurin uskonnollinen yhteisö. Jäsenyys perustuu kasteeseen, jossa henkilö otetaan osaksi kristillistä yhteisöä.
Suomessa on kuitenkin myös muita kristillisiä uskontokuntia ja yhteisöjä, joihin ihmiset voivat halutessaan liittyä. Näitä ovat esimerkiksi ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko, vapaakirkot ja erilaiset herätysliikkeet. Jäsenyyden ehdot ja liittymiskäytännöt vaihtelevat uskontokuntien välillä.
Lisäksi on ateisteja sekä niitä, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön.
Miten kirkko huomioi nuoret aikuiset?
Kirkko pyrkii huomioimaan nuoret aikuiset tarjoamalla heille erityisiä nuorten aikuisten ryhmiä, tapahtumia ja toimintaa, jotka vastaavat heidän tarpeisiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa. Näiden ryhmien avulla nuoret aikuiset voivat kokoontua keskustelemaan uskonaiheista, osallistumaan vapaa-ajan aktiviteetteihin tai osallistumaan erilaisiin palveluprojekteihin.
Kirkko kannustaa nuoria aikuisia osallistumaan seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Heitä rohkaistaan ottamaan aktiivinen rooli seurakunnan toimielimissä ja vaikuttamaan päätöksentekoon, jotta heidän äänensä kuuluisi ja heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa seurakunnan suuntaan.
Lisäksi kirkko pyrkii luomaan välittömiä ja merkityksellisiä kohtaamisia nuorten aikuisten kanssa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten kautta, jotka ovat valmiita keskustelemaan, kuuntelemaan ja tukemaan nuorten aikuisten tarpeita ja kysymyksiä.
Kirkko ja sosiaalinen media
Kirkko on ottanut aktiivisen roolin sosiaalisen median ja podcastien hyödyntämisessä nuorten aikuisten tavoittamisessa. Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, Instagram, TikTok ja YouTube, tarjoavat kirkolle tehokkaan kanavan tavoittaa nuoret aikuiset heidän käyttämällään viestintäkanavalla muun muassa seuraavasti:
- Facebook: Kirkko Suomessa
- Twitter: Suomen ev.lut.kirkko
- YouTube: Kirkon kanava
- Instagram: Kirkko Suomessa
- Spotify: Kirkko Suomessa
- SoundCloud: kirkko_evl
- Spreaker: Kirkko Suomessa
Kirkko julkaisee säännöllisesti sisältöä sosiaalisessa mediassa, kuten inspiroivia viestejä, ajankohtaisia tapahtumia ja puheita. Sosiaalisen median avulla kirkko voi myös tarjota mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja keskusteluun nuorten aikuisten kanssa. Nuoret aikuiset voivat esittää kysymyksiä, jakaa omia ajatuksiaan ja kommentoida kirkon julkaisuja.
Sosiaalinen media antaa myös mahdollisuuden käsitellä ajankohtaisia aiheita. Kirkko voi jakaa tietoa uskonasioista, elämän haasteista ja muista arkipäivän kysymyksistä. Tällainen vuorovaikutus luo yhteyden kirkon ja nuorten aikuisten välille sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
Nuoria aikuisia kiinnostavat kysymykset kirkosta
Nuoria aikuisia kiinnostavat kysymykset kirkosta voivat liittyä moniin eri teemoihin. He saattavat pohtia uskon merkitystä omassa elämässään, kamppailla epävarmuuden kanssa ja etsiä vastauksia elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiin. Lisäksi he ovat tietoisia ympäristöasioista, tasa-arvosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja monikulttuurisuudesta.
Arkisempiakin aiheita on. Esimerkiksi rahapelaaminen voi aiheuttaa eettisiä pohdintoja. Jotkut kirkot vastustavat rahapelien harjoittamista ja kannustavat jäseniään välttämään niitä. Kantaa perustellaan rahapelien potentiaalisilla haitallisilla vaikutuksella yksilöille ja yhteiskunnalle. Toiset kirkot puolestaan suhtautuvat rahapeleihin neutraalisti tai jopa hyväksyvästi, kunhan pelaaminen tapahtuu kohtuullisesti ja vastuullisesti.
Kohti yhteenkuuluvuutta
Kirkon rooli moninaisten aiheiden käsittelemisessä ja niiden yhdistämisessä uskon ja elämän arvoihin herättää kiinnostusta nuorten aikuisten keskuudessa. Myös yhteisöllisyys on tärkeä teema, ja nuoret aikuiset voivat kaivata yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea elämän eri vaiheissa.
Kirkon tarjoama yhteisö ja solidaarisuus pyrkivät vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla tilaisuuksia tavata samanhenkisiä ihmisiä ja osallistua yhteiseen toimintaan. Tavoitteena on olla avoin, inklusiivinen ja relevantti uskonnollinen yhteisö, joka pystyy vastaamaan ihmisten tarpeisiin ja odotuksiin.
