Kirkko

Savitaipaleen kirkko rakennettiin 1920 luvun alussa. Tyyliltään se edustaa kansallisromantiikkaa, ja sen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck.

Kyseessä on Savitaipaleen seurakunnan seitsemäs kirkko. Viimeisin edeltävistä tuhoutui sisällissodassa vuonna 1918. Kirkoista kolmas puolestaan paloi salamaniskun seurauksena vuonna 1773 vasta rakenteilla ollessaan.

Savitaipaleen nykyinen kirkko toimi myös väliaikaisena tuomiokirkkona, sillä Viipurin hiippakunta majoittui Savitaipaleen pappilaan evakossa ollessaan.

Viimeisin remontti nykyiseen kirkkoon tehtiin vuonna 2012.

Stenbäckin kirkot

Josef Stenbäck oli Suomen tuotteliain kirkkoarkkitehti. Kaiken kaikkiaan hän suunnitteli 35 toteutunutta kirkkorakennusta. Savitaipaleen kirkko kuuluu hänen viimeisiin töihinsä. Vaikutteita Stenbäck sai erityisesti Saksasta jossa opiskeli.

Kirkkojen tyyli on uusgoottilainen tai kansallisromanttinen, joissain voi nähdä piirteitä myös jugendarkkitehtuurista. Rakennusmateriaaleina niissä käytettiin puuta, tiiltä, kiveä sekä kokeiluna myös tuolloin aivan uutta betonia. (mm. Joutsenon kirkko vuodelta 1921.)

Stenbäckin uusgoottilaisia töitä ovat etenkin vuosisadan vaihteessa suunnitellut Kemin, Joensuun sekä Mikkelin kirkot. Kansallisromantiikkaa edustavat puolestaan muun muassa Muuruveden, Nilsiän sekä Karunan graniittiset kirkot.

Savitaipaleen kirkon valmistuessa klassisimi oli jo hallitseva tyylisuunta Suomen arkkitehtuurissa. Stenbäck ei kuitenkaan suoranaisesti koskaan tätä omaksunut osaksi tuotantoaan. Savitaipaleen rapakivigraniittinen kirkko onkin edelleen selvästi kansallisromanttinen.

Kirkon taidetta ja esineistöä

Kirkon urut on suunnitellut Asko Rautioaho ja valmistanut Hans Heinrichin urkurakentamo. Urut vihittiin käyttöön vuonna 1979.

Alttaritaulun on maalannut suomalainen taidemaalari Felix Frang, mukaelleen Hans Hoffmannin aihetta ”Jeesus rukoilee Getsemanessa.”

Lasimaalaukset on laatinut Ola Forsell ja tekstiilit taiteilija Laura Korpikaivo-Tamminen.

Uusin teos on seinätekstiili ”Sallikaa lasten tulla”. Vuonna 2014 käyttöönotetun teoksen aiheena on Elämänpuu. Suunnittelija on käsiteollisuusopettaja Tuija Näränen.