Tehdään tutuksi Taipale

Jotta seurakuntalaiset tietäisivät enemmän tulevasta uudesta seurakunnastamme, Taipaleesta, aloitamme juttusarjan, joka kertoo kuinka elämäntaival etenee eri puolilla tulevaa Taipaleen seurakuntaa. Kuljemme pitkin pitäjiä, Lemillä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella, ja itselle tärkeistä asioista pääsevät kertomaan niin entiset, kuin nykyisetkin seurakuntien työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset.

Tottakai muistamme myös samalla palauttaa mieliin seurakuntamme arvokasta historiaa ja perinteitä.

Juttusarjan kaikki osat julkaistaan jokaisen seurakunnan kotisivuilla. (Kaikki kuvat Seppo JJ Sirkka)

 

            

 

Kunniatehtävä sankarihaudalla yli 30 vuoden ajan
 
Taipalsaarelaiselle sotaveteraani Tapio Niemelle sankarihauta kävi tutuksi jo nuoruudessa.
  • Useita kertoja viikossa kannoimme kotiseudun sankarivainajia kirkon vieressä olevaan sankarihautaan, muistelee Niemi.
  • Meitä oli neljä sotilaspoikaa, jotka kannoimme arkut hautausmaalta kirkolle. Taipalsaari on sotien aikana sotatoimialuetta ja Tali-Ihantalan –rintamalta kuului tykkien jyske kirkolle selvästi.
 
Sankarihautajaisten kunniatehtävien lisäksi sotilaspojat osallistuivat ilmavalvontaan, desanttien takaa-ajoon ja kotirintaman lukuisiin työtehtäviin.
 
Toimittaessaan kunniatehtäväänsä sankarihaudalla sotilaspoika Niemellä oli ikää 16 vuotta. Tämän vuoden itsenäisyyspäivänä hän on jälleen kunniatehtävässä sankarihaudalla ja ikää on siunaantunut jo yli 90 vuotta.
  • Yhtäjaksoisesti kolme kertaa vuodessa yli 30 vuoden ajan olen ollut kantamassa lippulinnan veteraanilippua, kun laskemme havuseppeleen sankarihaudan muistopatsaan viereen itsenäisyyspäivänä, kaatuneiden muistopäivänä ja veteraanipäivänä.
  • Itsenäisyyspäivä alkaa kohdallani jumalanpalveluksella kirkossa huipentuen linnan juhlien seuraamiseen televisiosta. Kirkossa jaan aluksi virsikirjoja, sitten luen päivän lukukappaleen ja lopuksi avustan vielä kolehdin kantamisessa ennen sankarihaudoille siirtymistä.
 
Sotilaspoikien ja pikkulottien toiminta lopetettiin marraskuussa 1944.
Sodan päättyessä vuonna 1944 sotilaspoikia oli yli 70 000 ja lottatyttöjä yli 50 000. Sotilaspojista nuorimmat olivat 10-vuotiaita ja nykyisin heidän keski-ikä on 87 vuotta. Sotilaspoikien virallista kunniamerkkiä Sotilaspoikaristiä on myönnetty yli 13 000 kappaletta.
Nykyisin sotilaspoikien ja lottatyttöjen perinnettä vaalivat lukuisat perinnekillat. Tapio Niemi luuluu Etelä-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekiltaan, joka kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.
 
Seppo J.J. Sirkka
 
 
 
 
 
 
 

Puusepänhommissa ja armeijan leivissä elämäntyönsä tehnyt Tapio Niemi on ehtinyt olla eläkeläisenä jo yli 40 vuotta.

 

 

Pyhäinpäivä on yksi suosituimmista kirkossakäyntipäivistä

Tänä vuonna pyhäinpäivää vietetään lauantaina 3.11.

Pyhäinpäivä on säilyttänyt Suomessa asemansa vainajien muistopäivänä, jolloin on tapana muistaa edesmenneitä rakkaita. Tapa viedä haudoille kynttilöitä ja seppeleitä yleistyi toisen maailmansodan jälkeen, ja jäi meille vahvaksi perinteeksi.
Monissa seurakunnissa pyhäinpäivän hartaushetkissä muistetaan myös vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen.
Pyhäinpäivässä yhdistyvät myös keskiaikaiset ”kaikkien pyhien muistopäivä”, jota vietettiin alun perin marttyyrien muistoksi ja ”kaikkien uskovien vainajien muistopäivä”.

Lemillä ja Taipalsaarella kirkonkellot kutsuvat pyhäinpäivänä klo 10 alkavaan messuun, jonka yhteydessä  luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytetään muistokynttilät. Lemillä juodaan tämän jälkeen kirkkokahvit seurakuntasalissa musiikkiesitysten säestämänä. Savitaipaleellakin on messu kymmeneltä, mutta poisnukkuneiden nimet luetaan ja muistokynttilät sytytetään klo 18 alkavassa Vainajien muistoillassa.
Taipalsaarella iltahartaus klo 17 kappelilla, jossa myös luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja jokaiselle sytytetään muistokynttilä. Taipalsaarella omaiset voivat halutessaan viedä kynttilän tilaisuuden jälkeen haudalle tai kotiin.

 

Kirkonkellojen kumahtelulla on oma koodinsa

Lemin kirkonkellot kumisevat vielä käsivoimin soitettuna, vaikka monissa seurakunnissa kellojen soitto on jo automatisoitu. Kelloja, joiden ääni kantautuu kilometrien päähän yli järven selkien, soittaa seurakunnan vakinaista suntiota sijaistava Kimmo Räsänen, joka on vannoutunut käsinsoiton puolestapuhuja.

  • Mielestäni käsivoimin soitettuna kellojen sointi on paljon miellyttävämpää ja herkempää, kuin nappia painamalla soitettuna.

Kirkonkelloilla on myös oma kielensä ja sanomansa.

  • Sielunkelloja soitetaan vanhojen soittotapojen mukaan siten, että miespuoliselle vainajalle soitto aloitetaan ja päätetään isolla kellolla ja naispuolisen vainajan kyseessä ollen pienellä kellolla.
  • Lemillä vainajan ikää ei kerrota sielunkelloilla, mutta isoilla kelloilla voitaisi ilmaista kymmenet vuodet ja pienillä kelloilla yksittäiset vuodet, kertoo Räsänen.

Kirkonkellojen soitto liittyy useimmiten jumalanpalvelukseen.  
Huomenkello soitetaan Lemillä isolla kellolla 38 lyöntiä sunnuntaiaamuna klo 9.30 ja soitto kestää viisi minuuttia. Huomenkello on ensimmäinen kutsu jumalanpalvelukseen ja seuraavana kutsuna oleva papinkellot soitetaan pienellä kellolla 15 lyöntiä varttia vaille kymmenen. Messun alkamisesta ilmoittava yhteensoitto on klo 9.58 ja se aloitetaan isolla kellolla ja päätetään pienen kellon soittoon.
Ehtookellot soivat lauantai-iltaisin pyhän alkamisen merkiksi ja niin sanotut sanoma-, saatto-, sielun- tai kuolinkellot aina seurakuntalaisen kuoltua.

Lemin nykyinen kellotapuli on vuodelta 1936 ja se on rakennettu 1800-luvun alussa rakennetun ja sisällissodan aikana 1918 palaneen kellotapulin mukaiseksi pienin poikkeuksin. Kellotapuli palvelee edelleen myös vainajien säilytystilana.

Muut tulevan Taipaleen seurakunnan puiset kellotapulit ovat Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Savitaipaleen vanhassa kellotapulissa toimii nykyisin Savitaipaleen Kotiseutuyhdistys ry:n ylläpitämä Kirkonrakentajien museo.
Taipalsaaren kellotapuli on rakennettu vuonna 1754 ja kuulopuheiden mukaan Taipalsaarella kirkonkellojen soitto olisi ollut kielletty aina juhannuksen seutuvilla, ettei lahnan kutu häiriintyisi. Tämän kerrotaan tapahtuneen Frans Viktor Hannuksen ollessa kirkkoherrana.

Seppo JJ Sirkka

Lemillä soitetaan kirkonkelloja tulevana vuodenvaihteena vielä käsin uuden Taipaleen seurakunnan syntymisen kunniaksi, sanoo suntion sijaisena toimiva Kimmo Räsänen

Pyhäinpäivä on säilyttänyt Suomessa asemansa vainajien muistopäivänä, jolloin on tapana muistaa edesmenneitä rakkaita.
Oljaniskova & perilliset -valimossa Jaroslavissa Venäjällä valetuista
Lemin kirkonkelloista iso kello painaa 508 kg ja pieni 262 kg.
Kirkonkellot soittavat monenlaista viestiä.
Kirkonkellojen yläreunan teksti kuuluu suomennettuna:
”Ylistäkää taivaat Jumalan kunniaa julistaen maailmalle suuren ilon”.

 

 

Taipale-nimi palaa uudelleen käyttöön lähes 500 vuoden tauon jälkeen
 
Ensi vuoden alusta aloittava uusi Taipaleen seurakunta palauttaa lähes 500 vuotta sitten käytössä olleen Taipale-nimen jälleen jokapäiväiseen kielenkäyttöön.
Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnat lakkautetaan 1.1.2019 ja ne jatkavat toimintaansa yhdessä Taipaleen seurakuntana.
  • Oli varmaan viisasta, että valitsimme käyttöön tämän alueen alkuperäisen nimen emmekä mitään nykyisten seurakuntien nimistä, sanoo Taipale-nimeä ehdottanut eläkeläispappi Samuli Kurkaa.
     
Jo keskiajalla Taipalsaari oli muodostanut Taipale-nimisen hallintopitäjän. Vuonna 1571 Taipaleen kappeliseurakunta erosi Lappeen emäseurakunnasta muodostaen itsenäisen Taipaleen seurakunnan. Kappelivaihetta oli kestänyt noin kolmekymmentä vuotta ja nyt saatiin oma kirkkoherrakin.
Seurakunnan nimeksi vakiintui Taipalsaari 1600-luvun alussa. Hallintopitäjän nimenä Taipale oli ollut jo pitkään keskiajalta lähtien.
 
  • Kun mietimme uuden seurakunnan nimeä, niin sitä ei tarvinnut keksiä uudestaan, koska Taipale-nimi oli ollut käytössä ja aikaisemmin. Se vain otettiin uudelleen käyttöön.
  • Nimi kuvaa hyvin myös tätä seutua niemineen, taipaleineen ja salmineen, sanoo Kurkaa.
     
Vuosisatojen ajan Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari ovat toiminen vuoroin yhtenä seurakuntana ja vuoroin itsenäisinä. Savitaipale esimerkiksi erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1639 ja Taipalsaaren kappelina ollut Lemi vuonna 1807.
  • Saimaan selät ja vedet hankaloittivat aikaisemmin liikkumista ja siksi katsottiin viisaammaksi rakentaa kirkkoja eri puolille Saimaata.
  • Nykyisin, kun liikkuminen on helpottunut ja välimatkat siten menettäneet merkitystään, tuntuu yksi yhteinen seurakunta järkevältä näin pienellä alueella, sanoo hitaasti uuden seurakunnan puoltajaksi kasvanut Kurkaa.
Uuden seurakunnan kotisivujen osoite on www.taipaleenseurakunta.fi ja ne aukeavat 1.1.2019. Osoite vapautui Taipaleen ortodoksiselta seurakunnalta, joka käsitti Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien seurakunnat. Taipaleen ortodoksinen seurakunta oli perustettu 450 vuotta sitten.        Seppo JJ Sirkka
                                                                                               

Niemisen kylässä Taipalsaarella eläkepäiviään viettävä Samuli Kurkaa on innostunut, kun kolme seurakuntaa kykenevät yhdistämään voimavaransa ja pystyvät siten paremmin vastaamaan muutosten kourissa olevan yhteiskunnan haasteisiin.

 

Seurakunta edistää ja vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia

Seurakunnan perhekerhoissa lasten on hyvä olla tutussa ja turvallisessa ympäristössä, missä he tutustuvat myös jo tuleviin koulukavereihinsa, sanoo Lemin seurakunnan lastenohjaaja Minna Lehikoinen.
Sanna Lahtiselle on yhtä pitkä matka niin Lemin kuin Savitaipaleenkin perhekerhoon.

Arto Vainikka kävi Lemin perhekerhossa jo yli 20 vuotta sitten oman lapsensa kanssa ja nyt käynnit jatkuvat viikoittain lapsenlapsi Aatu Kiisken seurana. ”Perhekerhon toiminta on pysynyt entisellään ja siitä minä pidän”, sanoo Vainikka.

Osana uuden Taipaleen seurakunnan perustamisen valmisteluja on tehty lapsivaikutusten arviointi, jolla toimintaa ja päätöksentekoa punnitaan lasten edun näkökulmasta. 
Arvioinnilla pyritään löytämään heidän hyvinvointinsa kannalta parhaita ratkaisuja.
Lasten ja nuorten näkemykset ovat tärkeitä myös uudessa seurakunnassa, sillä he ovat seurakunnan tulevaisuus. Lasten ja nuorten parissa tapahtuva toiminta on myös merkittävä osa seurakuntatyötä. 

Jo nyt Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnissa toimii perhekerhoja, jotka ovat lapsen ja aikuisen yhteisiä kerhoja. Aikuinen voi olla vanhempi, isovanhempi, kummi tai muu tuttu ja turvallinen vanhempi.

Turvallista
yhdessäoloa

Kerhot ovat kaikin puolin turvallisia lapsille, sillä paikalla on aina ammattitaitoinen lastenohjaaja.

-Ryhmien koot, kokoontumisajat ja sisällöt vaihtelevat hieman toisistaan, mutta kaikissa on vaunuparkki, tarjoilua, lasten hoitotilat ja pysäköintitilat autoille. Ohjelmana on askartelua, lauluja ja leikkejä sekä hiljentymistä, kertoo lastenohjaaja Minna Lehikoinen.
-Vanhemmille on tarjolla kahvittelua ja pienimmille välipalana tuttuja pikkuväen eväitä.

Tietoja tämän hetken perhekerhoista ja seurakuntien lapsityöstä löytyy kunkin seurakunnan kotisivuilta.

 

Kun uuden Taipaleen seurakunnan organisaatiorakenne ja käytännön seurakuntatyö hahmottuvat tarkemmin, kerrotaan lapsityöstä ja perhekerhoista ensi vuoden osalta myöhemmin lehdissä ja seurakuntien kotisivuilla sekä facebookissa. Vuoden alusta aloittavan Taipaleen seurakunnan kotisivut löytyvät jatkossa 1.1.2019 alkaen osoitteesta www.taipaleenseurakunta.fi.

Seppo JJ Sirkka

Uusi seurakunta avaa monipuolisen mahdollisuuden

Mitä ihmettä olosuhteissa piti tapahtua, että satoja vuosia vanhat seurakunnat niputetaan yhteen ja perustetaan uusi seurakunta. Mitä ilmiöitä, haasteita tai muutoksen tuulia oli ilmestynyt seurakuntaelämän taivaalle?
Kysyimme asiaa rovasti Ossi Hjerpeltä, jonka rooli oli ratkaiseva ensi vuoden alusta starttaavan Taipaleen seurakunnan synnyssä.

- Näkyvissä oli uhka pienten seurakuntien häviäminen kokonaan kartalta, muistaa eläkkeellä oleva rovasti Ossi Hjerppe.
Alueen väestön jatkuva väheneminen, pienille seurakunnille raskas tietotekniikan vaatimusten kasvu ja talouslukujen synkät näkymät, sysäsivät käyntiin vuonna 2015 Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakuntien luottamushenkilöiden kesken keskustelut mahdollisista selviytymiskeinoista. Myöhemmin Luumäki tosin jättäytyi hankkeesta pois.
Hjerppe toimi yhteistyöneuvottelujen käynnistyessä Savitaipaleen kirkkoherrana ja Lappeenrannan rovastikunnan lääninrovastina.
- Väkimäärän supistuminen johtui lähinnä muuttotappioista sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden suuresta epätasapainosta. Omina seurakuntina jatkaminen oli tullut tiensä päähän.
- Kun seurakuntayhtymämalli putosi kirkolliskokouksen päätöksellä pois keinovalikoimista eikä liittyminen Lappeenrannan seurakuntayhtymään tullut kysymykseen, jäi jäljelle vain uuden seurakunnan synnyttäminen, kertoo Hjerppe.
Vuoden alusta starttaava Taipaleen seurakunta muodostuu nykyisistä Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnista, jotka jatkavat toimintaansa entiseen tapaan uuden seurakunnan alueseurakuntina.
- Seurakuntalaisille muutos tuskin näkyy aluksi lainkaan. Seurakuntien tarjoamat palvelut puolestaan monipuolistuvat, kun palvelevan henkilökunnan ja toimitilojen määrä kasvavat. Kolmen seurakunnan resurssit ovat jatkossa kaikkien seurakuntalaisten käytössä.Saimaan Lavikanlahteen lasketusta verkosta nousi muutama kuha ja katiskasta puolestaan Hjerpen lempikaloja ahvenia, kun innokkaana kalamiehenä tunnettu rovasti Ossi Hjerppe koki pyydyksensä haastattelupäivänä.
- Tuleehan lemiläisten ja taipalsaarelaisten käyttöön nyt myös kesäkoti, kun Säkniemi Kuolimo-järven rannalla avautuu heillekin.
Säästöjä uusi järjestely tuo pitkässä juoksussa lähinnä toimitilojen käyttöasteen kasvuna ja työntekijöiden sijaistuksissa, kun tilapäiset tarpeet pystytään täyttämään seurakunnan omin voimin ilman ulkopuolisten apua.
- Yksikään seurakunta ei ollut niin vahva, että olisi selvinnyt yksin ilman yhteistyötä tai toisia seurakuntia. Seurakuntatyön jatkumisen turvaamiseksi on viisasta yhdistää voimavarat ja kyse on ennen kaikkea tulevaisuuden huomioon ottavasta ratkaisusta, lopettaa Hjerppe.

Teksti ja kuvat: Seppo JJ Sirkka

Ossi Hjerpen ahvenresepti
Rovasti Ossi Hjerpen suosikkikala on ahven.Ahvenet paistetaan pannulla voissa, lisätään sipulia, suolaa ja kermaa.
Nautitaan keitettyjen perunoiden kera, joiden päälle on ripoteltu tilliä.

 

Seurakuntaliitoksen lähtökohdat ovat hyvät

Lemin seurakunta on perinteisesti järjestänyt kuluvan vuoden aikana 70 vuotta täyttäneille yhteiset syntymäpäiväjuhlat.

Kirkkoherra Lea Karhinen mainitsi juhlapuheessaan nimet Sauli Niinistö, Sammy Babitzin, Pentti Arajärvi, prinssi Charles, Israelin valtio ja Remu Aaltonen, joille kaikille yhdistävä tekijä on syntymävuosi 1948, kuten paikalla olleille päivänsankareille.
Maamme toiseksi suurimpaan ikäluokkaan kuuluvat vuonna 1948 syntyneet lemiläiset juhlistivat 70-vuoden taivaltaan seurakunnan järjestämillä kakkukahveilla syyspäiväntasauksen sunnuntaina.
Syntymäpäiväkutsut olivat viimeiset 70-vuotisjuhlat Lemin seurakunnan järjestämänä, sillä ensi vuonna juhlitaan uuden Taipaleen seurakunnan merkeissä.

Lea Karhinen on vuoden alusta aloittavan Taipaleen seurakunnan kirkkoherra. Nykyiset Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren seurakunnat lakkautetaan ja ne jatkavat toimintaansa entiseen tapaan alueseurakuntina. Kirkkoherrajärjestelystä sopivat nykyisten seurakuntien kirkkoherrat keskenään.

  • Uusi seurakunta tuo tullessaan aimo annoksen lisämahdollisuuksia seurakuntien toimintaan, kun seurakuntalaisten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden määrät kasvavat, toiminta kaikin puolin monipuolistuu ja talous paranee nykyisen tilanteeseen verrattuna.
  • Esimerkkinä mm. Säkniemen kesäkoti, josta tulee uuden seurakunnan myötä kokoontumispaikka kaikille seurakuntalaisille, luettelee Karhinen.
  • Yksikään nykyisistä seurakunnista ei myöskään ole niin vahva, että selviäisi tulevista vuosista yksin ilman yhteistyötä toisten seurakuntien kanssa. Seurakuntatyön jatkumisen turvaamiseksi on todella viisasta yhdistää kaikki voimavarat.

Taipaleen seurakuntia yhdistää myös yhteiset juuret, sillä Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari ovat alun perin kuuluneet Lappeen kirkkopitäjään, jonka historia ulottuu 1200-1300 –lukujen taitteeseen.

Seppo JJ Sirkka

Irma Pesari, Maire Laari, kirkkoherra Lea Karhinen, Antti Lensu ja Reijo Pekki puhalsivat 70-vuotissyntymäpäivien juhlakakun kynttilät sammuksiiin kuin symbolisena "yhteen hiileen puhaltamisena"                                                           Kuva: Seppo JJ Sirkka/Eastpress Oy  Kun voimavarat yhdistetään uudessa Taipaleen seurakunnassa, antaa se aimo annoksen lisäpotkua seurakuntien tarjoamiin palveluihin, totesi kirkkoherra Lea Karhinen Lemillä olevan Taipaleen kylän opasteen äärellä.                          Kuva: Seppo JJ Sirkka/Eastpress Oy